Kunnanjohtajan uudenvuoden tervehdys

Eilen 30.12. julkaistussa Länsi-Savossa kerrottiin vuonna 2013 Mikkeliin liittyneen Suomenniemen tilanteesta ja elämästä siellä. Monesta kommentista paistoi vastakkainasettelu alueen (Suomenniemi) ja kaupungin (Mikkeli) välillä: tuli olo, että tässä tapauksessa ainakaan haastatellut alueen asukkaat eivät ole huomanneetkaan, että itse muodostavat tämän kaupungin.

Kunnan tehtävänä on olla asukkaidensa yhteisö. Sitä ei oikein voi edes olla ilman me-henkeä. On aika olennaista, että puhuuko omasta kotikunnastaan persoonapronominilla ”me” vai osoituspronominilla ”tuo, ne”. Ymmärtääkseni aika paljon me Puumalassa käytämme tuota ensin mainittua muotoa. Hyvä niin.

Olemme pian siirtymässä 2020-luvulle. Lehdet ovat jo kertoneet mistä päättynyt 2010-luku muistetaan. Meillä Puumalassakin tämä vuodenvaihde on hyvä syy katsoa menneeseen, mutta ennen kaikkea luodata tulevaan.

Kymmenessä vuodessa maailma on muuttunut paljon, jonkun mukaan enemmän kuin minään vuosikymmenenä aiemmin. Suomi ja Puumala toki myös. Suomi on noussut syvästä taantumasta, nähnyt pakolaiskriisit ja ilmastonmuutos on lähes jokapäiväinen aihe sanomalehdissä. Joka viides maa- ja metsätalouden ja joka kymmenes teollisuuden työpaikka on hävinnyt. Silti työpaikkojen määrä on kokonaisuutena kasvanut, eli yhteiskuntarakenne muuttuu edelleen.

Toinen suuri muutos liittyy väestörakenteen kehitykseen: Suomen ikääntyminen on vain kiihtynyt. Vuonna 2018 maan väkiluvun kasvu oli käytännössä nollassa. Syntyneiden määrä on pudonnut noin 20 prosentilla. Vieraskielisten määrä on yli kaksinkertaistunut. Maaseudulla asuvien määrä on laskenut, kaupungissa asuvien kasvanut. Lähes joka kolmas suomalaiskunta on ollut tällä vuosikymmenellä muuttotappiokunta joka ikinen vuosi. Myös meille tärkeän loma-asuntorakentamisen volyymi on puolittunut tällä vuosikymmenellä, ja lähes yhtä paljon on pudonnut omakotitalorakentamisen määrät.

Tällainen kehityskulku on luonnollisesti alueen kehityksen kannalta vaikea. Olemme kuitenkin Puumalassa menneet monessa suhteessa vastavirtaan: muuttotaseemme on keskipitkällä aikavälillä ollut tasapainossa ja kunnan veropohja on kehittynyt positiivisesti, voidaan jopa sanoa, että erittäin hyvin: kunnallis- ja yhteisöveron veropohja jopa Suomen toiseksi eniten viimeisen viiden vuoden aikana.

Mutta miten varmistamme, että asiat kehittyvät parempaan suuntaan jatkossakin? Aiemmin mainittu me-henki on ensimmäinen edellytys. Toinen on se, että meidän Puumalassa etenkin pitää pysyä yhteiskunnan kehityksessä mukana, ja mieluiten vähän edellä. Tehdä asiat vähän järkevämmin ja nopeammin kuin muut ehkä tekevät. Löytää mahdollisuuksia sieltä mistä muut etsivät ongelmia. Kokeilla asioita rohkeasti, sallia myös epäonnistuminen. Tuntea omat vahvuutemme ja heikkoutemme, ja toimia sen mukaan. Ja tunnustaa nöyrästi asiat, joille emme itse voi mitään.

Tasan kymmenen vuotta sitten Puumalan veroprosentti oli maan korkein. Tulevana vuotena Puumalan kunnallisveroprosentti laskee puolestaan 19,5 prosenttiin. Kovin kauas täytyy Puumalasta lähteä, jotta löytää kunnan, jossa prosentti olisi yhtä matala. Paljon on siis kymmenessä vuodessa tunnelmat tältä osin muuttuneet. Parantunut taloudellinen tilanne mahdollistaa investoimisen elinvoimaan ja peruspalveluihin sekä peruspalvelujen pitämisen hyvällä tasolla. Voimme myös helpottaa muuten kansalaisten arkea, kuten tehtiin mm. päätöksellä, jolla vuoden 2020 alusta lukien poistetaan varhaiskasvatuksen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut kokonaan.

Vaikka Puumalan väestö onkin vähentynyt edelleen verraten nopeasti, johtuen pienestä syntyvyydestä ja korkeasta kuolleisuudesta, niin tästä huolimatta Puumalassa asuvien, mutta muualla syntyneiden määrä on lähtenyt kasvuun. Tällä vuosikymmenellä heidän määränsä on kasvanut noin viidellä prosentilla, kun taas Puumalassa syntyneiden ja täällä asuvien määrä on pienentynyt yli 20 prosentilla.

Luultavasti aivan lähivuosina, ehkä jo päättyvänä tai alkavana vuonna, me ”junan tuomat” olemme jo enemmistönä. Onkin aivan kriittisen tärkeää, että kokevatko Puumalaan muuttavat ja täällä vapaa-aikaansa viettävät tämän paikkakunnan omakseen. Syntyvyytemme on pieni, ja ainoa keino saada kuntaan lisää asukkaita on saada alueelle muuttoliikettä, ja ennen kaikkea saada täällä jo asuvat myös pysymään Puumalassa. Tässä me jokainen voimme olla avuksi: miten otamme naapuriin ja tänne muuttaneeseen kontaktia, miten suhtaudumme kanssaihmisiin.

Hyvä uudenvuodenlupaus onkin, että jokainen meistä lupaisi itselleen, että yrittää alkavana vuonna saada vähintään yhden Puumalaan, joko vakituisesti tai osa-aikaisesti, muuttaneen tuntemaan itsensä tervetulleeksi paikkakunnalle. Siihen on varmasti jokaisella meillä konstimme, mutta jos kaikki tämän teemme, niin lopputulos ei voi jäädä huonoksi.

Hyvää alkavaa 2020-lukua!

Matias Hilden, kunnanjohtaja

Ilotulitus Puumalassa