Unicef -lapsiystävällinen kunta

unicefin lapsiystävällinen kunta -logo

Suomen UNICEF valitsi Puumalan kunnan uudeksi Lapsiystävällinen kunta -mallin yhteistyökumppaniksi 31.8.2019.

Kunta nimesi koordinaatioryhmän, johon kuuluu kunnan, Essote:n, seurakunnan, eri järjestöjen ja nuorisovaltuuston edustajat, yhteensä 18 edustajaa. Koordinaatioryhmän puheenjohtajana toimii MLL:n edustaja Pentti Lautala ja sihteerinä palvelujohtaja Anne Julin, joka on myös nimetty yhdyshenkilöksi UNICEF:iin päin.

UNICEF järjesti Puumalan koordinaatioryhmälle alkukoulutuksen 21.3.2019, jonka jälkeen koordinaatioryhmän tehtävänä on arvioida kymmenen rakennuspalikan toteutumista Puumalassa.

 

Lapsiystävällinen kunta -mallin konkreettinen toteuttaminen Puumalassa on aloitettu. Kunnanhallituksen nimeämä monialainen koordinaatioryhmä aloitti alkukartoituksen 12.6.2019. Tässä ensimmäisessä alkukartoituskokouksessa arvioitiin kymmenestä rakennuspalikasta kahden toteutumista Puumalassa.

Rakennuspalikka 1: Lapsen oikeudet tunnetaan

Jotta lapsen oikeudet toteutuisivat, lasten ja aikuisten on tunnettava ja ymmärrettävä ne. Tärkeimpänä tehtävänä on lapsen oikeuksien sopimuksesta tiedottaminen ja sen ymmärryksen jakaminen kaikille lasten ja nuorten parissa toimiville mutta myös vanhemmille, luottamushenkilöille, valmisteleville viranhaltijoille sekä suurelle yleisölle. Tiedottamisen on oltava suunnitelmallista ja jatkuvaa.

Lapsille suunnattu ihmisoikeuskasvatus vahvistaa toisten lasten, aikuisten ja heidän oikeuksiensa kunnioittamista sekä omien ja muiden oikeuksien puolustamista. Ihmisoikeuskasvatus on toteutettava kokemuksen, esimerkin ja harjoittelun kautta ja sen on myös oltava suunnitelmallista ja jatkuvaa.

Lapset ja nuoret tulee ottaa mukaan sekä miettimään tarkoituksenmukaisia toimintatapoja lapsen oikeuksista tiedottamiselle ja lapsen ihmisoikeuskasvatukselle että mukaan toteuttamaan näitä.

Tärkeät yhteistyötahot lapsiystävälliselle kunnalle ovat myös kansalaisyhteiskunnan toimijat, seurakunta ja media

Rakennuspalikka 2: Kaikki oikeudet toteutuvat jokaisen lapsen kohdalla

Syrjimättömyys on yksi lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteista. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki sopimuksessa tunnustetut oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Syrjimättömyyden toteutuminen edellyttää erilaisten ennakkoluulojen määrätietoista purkamista ja oikean tiedon jakamista sekä yhteisesti sovittuja toimintatapoja syrjinnän tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen.

Syrjinnän tunnistaminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää kuntaorganisaation sisällä systemaattista kouluttamista.

Erityisen tärkeää on, että syrjimättömyyden edistämisessä lähtökohtana ovat lasten ja nuorten omat kokemukset ja määrittelyt siitä, mitä syrjintä on ja miten se arjessa ilmenee.

Jatko

Syyskauden 2019 aikana koordinaatioryhmä arvioi kahdeksan muun rakennuspalikan toteutumista Puumalassa. Joihinkin rakennuspalikoihin sisältyy asioita, joiden toteutumista koordinaatioryhmä ei pysty arvioimaan. Näistä asioista koordinaatioryhmä tekee kyselyitä lapsille, nuorille ja perheille sekä tarvittaessa muille tahoille.

Tästä lähtee vielä lapsiystävällisemmän Puumalan kehittäminen yhdessä!

19.6.2019

 

Toisessa alkukartoituskokouksessa koordinaatioryhmä arvioi kymmenestä rakennuspalikasta 3. ja 4. toteutumista Puumalassa.

Rakennuspalikka 3: Lapsilla on mahdollisuus osallistua heille tarkoitettujen palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen

Lapsiystävällisen kunnan ytimen muodostaa ajatus siitä, että lapset ja lapsuus ovat arvokkaita, kunnan aktiivisia ja tasavertaisia asukkaita ja kuntakansalaisia. Lasten ja nuorten osallis­tumista sekä heidän kokemustensa ja näkemystensä kunnioittamista tulee siten edistää kaikessa kunnan toiminnassa.

Lasten ja nuorten kuulemiseen velvoittavat useat säädökset. Ei kuitenkaan riitä, että yleiset kuulemistilaisuudet tai muut vaikuttamisen kanavat ovat heille avoimia, vaan heidän osallistumistaan on tietoisesti tuettava. Lapsiystävällisessä kunnassa kaikkia palveluja suunnitel­laan, toteutetaan, kehitetään ja arvioidaan lapsiystävällisin periaattein.

Lasten ja nuorten osallisuuden edistämisen perusta on aikuisten aito halu lasten ja nuorten näkemyksen selvittämiseen ja sen kunnioittami­seen. Lasten ja nuorten osallistumisen tukeminen edellyttää usein muutoksia sekä asioista tiedottamiseen, toimintatapoihin että rakenteisiin. Päätösten valmistelusta ja perusteista on kerrottava lapsille ja nuorille heille ymmärrettä­vällä tavalla.

Edustuksellinen kuu­leminen ei yksin ole riittävä tapa. Lapsen oikeuksien näkökulmasta on huomioitava esimerkiksi eri ikäryhmät ja eri tavoin muita heikom­massa asemassa olevat lapset ja nuoret.

Puumalassa on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, että kaikessa toiminnassa lapset osallistetaan jo varhaisessa vaiheessa ja heitä kuullaan aidosti ja kunnioittavasti. Lisäksi Puumalassa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että tiedotus hoidetaan ymmärrettävällä tavalla ja että toimintatavat ovat lapsille ja nuorille sopivia.

Rakennuspalikka 4: Lapset voivat vaikuttaa julkisen tilan suunnitteluun ja kehittämiseen

Fyysinen ympäristö vaikuttaa merkittävästi lasten ja nuorten elämän­laatuun. Rakennettu ja rakentamaton ympäristö määrittää osaltaan lapsen tai nuoren mahdollisuuksia muun muassa leikkiin, vapaa-ajan viettoon, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa.

Toimiva julkinen liikenne ja kevyen liikenteen väylien hyvä kunto ovat erityisen tärkeitä lapsille ja nuorille. Julkisen tilan suunnittelua ja kehittämistä on tarkasteltava yhdenvertai­suusnäkökulmasta.

Lapsen oikeus ilmaista mielipiteensä itseään koskevissa asioissa kos­kee myös fyysistä ympäristöä, ja lasten ja nuorten näkemyksillä tulisi olla erityisen paljon painoarvoa heille itselleen tarkoitettujen tilojen suunnittelussa. Lasten ja nuorten näkemykset esimerkiksi alueiden turvallisuudesta ja esteettisyydestä voivat olla erilaisia kuin aikuisilla. Usein kuitenkin käy niin, että myös nimenomaisesti lapsille ja nuorille tarkoitetuissa ympäristöissä käytän­nöllisyys tai puhtaanapidon helppous painaa päätöksenteossa viihty­vyyttä tai esteettisyyttä enemmän.

Rakennettua fyysistä ympäristöä on usein mahdotonta tai hankalaa muuttaa rakentamisen jälkeen. Jotta lasten ja nuorten tarpeet ja nä­kökulmat huomioitaisiin, on arvioitava päätösten vaikutuksia lapsiin ja nuoriin sekä taattava lapsille mahdollisuus osallistua suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

On myös vältettävä liian valmiiksi suunnittelemista ja rakentamista. On tärkeää, että lapsilla ja nuorilla on myös mahdollisuuksia muovata ympäristöä toiveidensa mukaan, ja siten tuntea se omakseen.

Puumalassa on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, että

  • julkisten tilojen suunnittelussa ja kehittämisessä lapset osallistetaan jo varhaisessa vaiheessa,
  • heitä kuullaan aidosti ja kunnioittavasti,
  • julkisten tilojen suunnittelussa ja rakentamisessa ei mennä aikuisten käytännöllisyys ja puhtaanapito edellä,
  • julkisia tiloja ei suunnitella ja rakenneta liian valmiiksi.

Jatko

Koordinaatioryhmä kokoontuu seuraavan kerran 17.9. arvioimaan rakennuspalikoiden 5. (Lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa heille itselleen tärkeisiin asioihin) ja 6. (Lapset voivat osallistua kansalaistoimintaan) toteutumista Puumalassa.

2.9.2019

 

Kolmannessa alkukartoituskokouksessa koordinaatioryhmä arvioi kymmenestä rakennuspalikasta 5. ja 6. toteutumista Puumalassa.

Rakennuspalikka 5: Lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa heille itselleen tärkeisiin asioihin

Lasten ja nuorten mahdollisuuksia nostaa itse esiin heille tärkeitä asioita ja vaikuttaa niihin on edistettävä.

Kunnassa on kehitettävä toimintakulttuuria, jossa lasten ja nuorten/virkamiesten ja poliitikkojen välinen vuorovaikutus on toimiva. On myös kehitettävä arjen vuorovaikutusta lasten ja nuorten kasvuyhteisöissä, jolloin lapset ja nuoret oppivat, että näkemyksille on tilaa ja niitä arvostetaan.

Kunnassa tulee luoda lapsille ja nuorille luontevat vaikuttamisen toimintatavat ja –ympäristöt. Aloitteiden sijaan/lisäksi vaikuttamismahdollisuudet itse toiminnassa.

Puumalassa on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, että virkamiesten ja luottamushenkilöiden/lasten ja nuorten vuorovaikutus on jatkuvaa, lapsia ja nuoria rohkaistaan ilmaisemaan näkemyksensä ja lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus osallistua julkiseen keskusteluun.

 

Rakennuspalikka 6: Lapset voivat osallistua kansalaistoimintaan

Lasten ja nuorten kansalaistoimintaa ovat: virkistäytyminen, vapaa-ajan vietto, mahdollisuus vaikuttaa tärkeiksi koettuihin asioihin, mahdollisuus ilmaista itseään ja mahdollisuus kasvaa kansalaisena. Kansalaistoiminta on osallisuutta harrastuksissa, järjestöjen jäseninä ja toimijoina, erilaisissa hankkeissa, lasten ja nuorten omaehtoisissa ryhmissä ja kaveripiireissä sekä virtuaalisissa tiloissa. Tällöin lapselle ja nuorelle tulee kokemus yhteisön jäsenyydestä ja se kasvattaa vastuun kantajaksi.

Lasten ja nuorten kansalaistoimintaa tulee tukea yhdenvertaisesti: samat tukiperiaatteet kuin aikuisilla, suunnattava kaikenikäisille, vähävaraisuus ei saa olla este toiminnalle, kansalaistoimintaa tulee suunnitella, arvioida ja kehittää yhdessä lasten ja nuorten kanssa.

Puumalassa on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, että lapsia ja nuoria osallistetaan aktiivisemmin, tukimuodoista tiedotetaan aktiivisemmin ja kerätään tietoa lasten ja nuorten näkemyksistä koskien heidän vapaa-ajan viettoaan ja virkistäytymistä.

Jatko

Koordinaatioryhmä kokoontuu seuraavan kerran 15.10. arvioimaan rakennuspalikoiden 7. (Lapsilla on ystäviä ja turvallisia aikuisia) ja 8. (Lapsia ja lapsuutta arvostetaan) toteutumista Puumalassa.

18.9.2019

 

Neljännessä alkukartoituskokouksessa koordinaatioryhmä arvioi kymmenestä rakennuspalikasta 7. ja 8. toteutumista Puumalassa.

Rakennuspalikka 7: Lapsilla on ystäviä ja turvallisia aikuisia

Lapselle ja nuorelle on tärkeää, että hän tuntee kuuluvansa eri yhteisöihin (perhe, kaveripiiri, koululuokka, asuinalue) ja tuntee tulevansa hyväksytyksi eri yhteisöissä omana itsenään. Lasten ja nuorten parissa työskentelevillä tulee olla vertaissuhteet ja erilaiset ryhmäilmiöt huomioiva työote.

Rakenteiden tasolla yhteisöllisyyttä ja koettua turvallisuutta tulee lisätä, jokaisen kokemusta omasta paikasta ryhmässä tulee vahvistaa, ottaa mukaan laatimaan järjestyssääntöjä, opettaa ratkomaan konflikteja, tunnistaa mahdollinen yksinäisyys ja ystävyyssuhteiden puute, tukea perheitä ja taata eri kasvu- ja kehitysyhteisöissä turvalliset aikuiset.

Lähtökohdaksi otettava lasten ja nuorten omat kokemukset ja näkemykset yksilöinä ja eri ryhmien jäseninä.   Heidät on otettava mukaan tulkitsemaan tietoa ja valitsemaan toimintatapoja.

Puumalassa on jatkossa selvitettävä lapsilta ja nuorilta, onko heillä ystäviä ja turvallisia aikuisia.

 

Rakennuspalikka 8: Lapsia ja lapsuutta arvostetaan

Kunnassa tulee vahvistaa kokemusta, että lapset ja nuoret arvokkaita kansalaisia ja yhteisön tärkeitä jäseniä, eivät vain tulevaisuuden aikuisia ja veronmaksajia. Heidän kokemuksensa ja näkemyksensä ovat merkityksellisiä ja arvokkaita.

Monesti lapsiin ja nuoriin suhtaudutaan julkisilla paikoilla kielteisesti: lasten vallattomuus koetaan häiritsevänä, nuorten ryhmät pelottavina. Kunnassa on edistettävä eri väestö- ja ikäryhmien myönteistä kohtaamista arjessa.

Medialla keskeinen rooli lasten ja nuorten arvostamisessa. Heitä on käsiteltvä myös positiivisessa valossa.

Puumalassa on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, että lapsen ja lapsuuden itseisarvo näkyy toimintojen ja palvelujen suunnittelussa ja budjetoinnissa sekä siihen, että he kokevat olevansa arvokkaita.

 

Jatko

Koordinaatioryhmä kokoontuu seuraavan kerran 13.11. arvioimaan rakennuspalikoiden 9. (Lapsia koskevia asioita tarkastellaan koordinoidusti kokonaisuutena niin, että lapsia koskevassa päätöksenteossa ja toiminnoissa harkitaan ensisijaisesti lapsen etu) ja 10. (Lapsia ja nuoria koskevaa tietoa hyödynnetään monipuolisesti päätöksenteossa) toteutumista Puumalassa.

16.10.2019