Monipaikkaisuudessa ja etätyöskentelyssä piilee Puumalan elinvoimaa

30 syyskuun, 2021

Puumala kodiksi -hanke järjesti Puumalan kunnan valtuustosalissa 9.9.2021 tilaisuuden, jonka teemana oli:
”Monipaikkaisuudessa ja etätyöskentelyssä piilee Puumalan elinvoimaa”

Seuraavana Puumala-lehden toimittajan Hanna-Mari Tyrväisen kirjoittama juttu tilaisuudesta:

”Puumalassa läheisyyden tunne palveluissa on enemmän kuin lähimaksu.”
”Korona-aika on muuttanut ihmisten asumisratkaisuja ja työelämää.”

Monipaikkaisuus ja etätyöskentely olivat torstai-illan pääteemoja, kun kunnantalolla keskusteltiin Puumalan tulevaisuudesta asumisen ja elämisen kannalta. Ihmisten tilanteet ovat koronapandemian myötä muuttuneet ja illan aikana mietittiin keinoja uusien asukkaiden, yritysten ja elinvoiman saamiseksi. Keskustelutilaisuuden järjesti Puumala kodiksi -hanke.

-Vapaa-ajan asukkaat tulisi saada osaksi kunnan elinkeinoelämää, kulttuuria ja vapaa-ajan toimintaa. Siinä meillä on loistavaa potentiaalia. Tavoitteena on myös vastata palveluilla siihen, että ihmiset ovat tyytyväisiä ja syntyy monipaikkaista asumista ja yrittämistä, totesi kunnan muuttoagentti Seija Paksu.

Etelä-Savossa on eniten muilta alueilta tulevia vapaa-ajan asukkaita väestön määrään suhteutettuna. Suomessa on puoli miljoonaa vapaa-ajan asuntoa ja Puumalassa lähes 4 000. Kesäasunnolla viettää aikaa 2,4-2,9 miljoonaan ihmistä, joista 20-30 prosenttia on tehnyt töitä vapaa-ajan asunnolla.

-Teidän kannaltanne olennaisinta on Puumalan tilanne ja kannattaako tänne muuttaa pysyvästi ja kunnan kannalta, että olisimme niin vetovoimainen, että harkinta kääntyisi Puumalan puoleen, totesi kunnanvaltuuston puheenjohtaja Matti Viialainen tilaisuuteen osallistuneille vapaa-ajan asukkaille.

Telian gsm-tietojen perusteella Puumalan 2 100 asukkaan väkiluku seitsenkertaistui heinäkuussa 14 000 ihmiseen. Samoin kunnan nettomuuttovoitto oli heinäkuun loppuun mennessä 30 henkeä. Viialainen totesi, ettei se ole lukuna suuri, mutta suurin suhteutettuna Suomen väkilukuun. Puumalan nettomuutto poikkeaa Etelä-Savon muista kunnista myös siinä, että tänne muuttaa selvästi parempituloista väkeä kuin muualle. Vuoden 2019 loppuun muuttaneiden keskiansiot olivat 51 000 euroa vuodessa, kun se oli noin 27 000 euroa koko maakunnassa.

-Kertoohan se siitä, että Puumalassa on vetovoimaa ja tietenkin kaikki ovat tänne tervetulleita. Työikäiset, eläkeläiset ja lapsiperheet. Puumalaan on tullut tänä vuonna liki parikymmentä uutta yritystä, ettei paljon yritysvoittoisempaa kuntaa löydy Suomesta, eikä Etelä-Savosta, totesi Viialainen.

Viialainen näkee kunnan suurimmiksi vetovoimatekijöiksi sijainnin Saimaan suurten vesien risteyskohdassa, josta on lyhyet matkat lähikaupunkeihin. Sijainti on erinomainen silloin, kun muuttoa harkitessa mietitään missä on eniten vettä, rantaa ja luontoarvoa, jota pandemia on tuonut entistä vahvemmin esiin.

Mikkelin seudun vapaa-ajanasukas valtuuskunnan Puumalan edustaja Ilkka Juva nosti pohdintoja vapaa-ajan asukkaan näkökulmasta, kuten asiakaspalvelun luonteesta.

-Kun näillä seuduilla saa palvelua, siinä on aina tietty läheisyyden tunne. Helsingissä palvelun ainoa läheisyys on lähimaksu. Sillä on suuri merkitys, millainen tunnelma asioidessa syntyy, totesi Juva.

Palvelun laatuun tai tyyliin liittyy brändi eli leima, jonka ihmiset Puumalaan ja paikkakuntalaisiin lyövät. Se ei voi kuitenkaan perustua mihinkään itse annettuun sanontaan tai mielikuvaan, vaan täytyy olla tarina.

-Onneksi meillä on hyvä tarina. Valtava luonnonkauneus, Saimaan kaikki vedet, paikallishistoriaa, hyviä tunnettuja yrityksiä ja Pistohiekka. Brändi syntyy teoistamme. Jos ne eivät vastaa sitä mielikuvaa, jonka haluamme antaa, silloin meiltä menee pohja pois.

Juva totesi, että vapaa-ajan asukkaan ajatellessa muuttoa paikkakunnalle, Puumalassa on monia kiehtovia seikkoja, kuten vesistö ja luonnonkauneus. On myös toinen puoli, jolle on paljon vaikeampi tehdä jotain. Muualla voivat pitää kiinni työ, asumistottumus ja ympärillä olevat palvelut sekä perhesuhteet ja ystävät.

-Kun todettiin, että Puumalaan muuttaa vähän varakkaampaa väkeä, selityksenä voi olla myös se, että on voinut jättää jonkun tukikohdan. Ikään kuin kääntää vakituisen asunnon ja toissijaisen asunnon roolit toisin päin.

Moni jättää kuitenkin muuttamatta, vaikka pitäisi täällä asumista mahdollisena. Sitten on mietittävä, miten näiden 14 000 ihmisen täällä vietettyä aikaa saisi venytettyä laajemmaksi. Etätyö antaa useissa ammateissa mahdollisuuksia, mutta Juvan mukaan vasta nyt ollaan havahduttu, että se on järjestettävissä oleva asia. Jos vapaa-ajan asunnon käyttöaste kasvaa, siitä syntyy enemmän kulutusta, tarvetta investoida ja parannella oleilua.

-Siitä on todella lyhyt askel siihen, että aletaan enemmän osallistua, joka on erittäin tärkeä asia. Väki on täällä todennäköisesti paljon enemmän tunteellaan kuin siellä, missä vakituinen asunto on.

Juva ei käytä mielellään sanaa vapaa-ajan asukas, vaan puhuu mieluimmin monipaikkaisista, kausiasukkaista tai kausikuntalaisia.

-Haluamme olla tämän yhteisön jäseniä, emmekä toistuvasti vierailla tällä seudulla.

Juvan mielestä ihmisten asumista pitäisi tilastoida eri tavalla. Hän viettää itse Puumalassa puolet vuodesta, mutta tilastojen mukaan 365 vuorokautta Helsingissä.

-Miten voidaan suunnitella valokaapeleita, teitä, pelastustoimea tai terveydenhuollon kapasiteettia oikein, jos iso osa ihmisistä lähtee Helsingistä näille seuduille. Miksi ambulanssit jäävät kesäksi sinne, eikä pelastuslaitoksella tiedetä, missä ihmiset ovat, pohtii Juva.

Juvan mukaan joka asiassa olisi koko ajan katsottava, miten sitä voisi viedä eteenpäin juuri sillä hetkellä. Puumalan keskustan palvelujen lähellä voisi olla esimerkiksi etätyökylä, jossa voisi työskennellä pienimuotoisessa, mutta mukavassa ja tehokkaasti toimivassa paikassa kuten Pistohiekalla tai Sahanlahdessa.

-Aina kannattaa heittää hullumpiakin ajatuksia ilmaan ja katsella, lähtevätkö ne lentoon. Olla siinä rohkeita ja tarttua mahdollisuuksiin.

Puumalan nuorisoyrityskehittäjä Tuija Valkeapää on ollut työn vuoksi monipaikkainen yli 20 vuotta. Hän sanoo, että joskus monipaikkainen asuminen onnistuu, toisinaan ei, jos hinta-laatutasoltaan kakkosasunnoksi sopivia asuntoja ei ole tarjolla. Jokaisen määrä- tai osa-aikaisen työn perässä ei voi muuttaa kokonaan.

-Jos muuttaisi, olisi fiksuinta asua valmiiksi merikontissa. Ja se on herättänyt kysymyksen, miksi kaikkea pitäisi kuljettaa mukanaan, miksi pieniä erillisiä ”kontteja” eli koteja ei ole helpommin tarjolla, hän pohti.

Valkeapään mukaan Puumalassa on samanaikaisesti tarve määräaikaisten kesätyöntekijöiden asunnoille, lisääntyvässä määrin vapaa-ajanasukkaiden mutta myös muiden lomailijoiden etätyötiloille ja joillakin aloilla jo olemassa olevan työvoimapulan vuoksi syntyvän äkillisen asuntotarpeen ratkaisemiseksi.

Kesäisin satunnaiset tapahtumapiikit nostavat majoitustilan tarvetta yli nykyisen tarjonnan ja jossain tilanteissa ihmiset saattaisivat haluta kokeilla uudella paikkakunnalla asumista.

-Näitä kaikkia yhdistämällä voitaisiin ratkaista tyylikkäästi toteutetulla minitalo-alueella, jossa yhdistyisi Puumalan hieno luonto ja hyvä sijainti kirkonkylään nähden. Pienet talot ovat joissakin kohderyhmissä myös trendi, ja näiden kohderyhmien arvomaailma sopisi hyvin Puumalaan.

Lisätietoja:

Seija Paksu, muuttoagentti
puh. 050 526 1888, sähköposti: seija.paksu@puumala.fi
PUUMALAN KUNTA, Keskustie 14, 52200 PUUMALA

Puumala kodiksi – muuttoagentin palvelujen luominen -hanke
Maakunnan omaehtoisen kehittämisen määräraha/Etelä-Savon maakuntaliitto