Norpalle pesimärauhaa Lietvedellä – maastoliikennekielto voimaan jäällä maaliskuun alussa

Jääpeitteiselle rajatulle Lietveden vesialueelle astuu voimaan maastoliikennekielto 1.3.2021. Päätös maastoliikennekiellosta Lietvedellä on tehty 21.4.2017 Pistohiekan matkailualueen ranta-asemakaavan yhteydessä. Moottoriajoneuvolla ajaminen alueella on kielletty vuosittain 1.1.–30.4. välisenä aikana.

Moottoriliikenteeltä rajoitettu alue

Pistohiekan kaavan Natura-arvioinnissa todettiin, että kaavan vaikutusten lieventämiseksi talviaikaista moottoriliikennettä tulee rajoittaa saimaannorpan pesimäalueella Lietvedellä. Kieltoalue on Lietveden Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman mukainen luonnonarvovyöhyke 2 sekä kapea vesialue kaava-alueen edustalla.

Kieltoalueen ulkopuolelle jää pohjois-eteläsuuntaiset käytävät Lietveden itä- ja länsirannan tuntumassa, joita pitkin moottoriajoneuvoilla voi edelleen liikkua. Samoin itä-länsisuunnassa Iso-Viiliön saaren ja Paikanniemen välillä on Lietveden yli käytävä, jolla liikkuminen on sallittu.

Pistohiekan matkailualueen toteutus alkoi kahden rakennusluvan myöntämisellä

Vuonna 2017 tehdyssä päätöksessä kiellon voimaantulo on kytketty Pistohiekan matkailualueen toteutuksen alkamiseen. Puumalan kunta on 26.1.2021 myöntänyt alueelle kaksi kaavan mukaista rakennuslupaa, joka kieltopäätöksen mukaan tarkoittaa alueen toteuttamisen alkamista käytännössä.

Jäällä liikkuminen häiritsee saimaannorpan pesintää

Saimaannorppa on erityisen herkkä pesimäaikaisille häiriöille. Saarten ja luotojen rantakinoksissa synnytetään ja imetetään kuutteja, vaikka päällepäin ei mitään näykään. Kuutit syntyvät helmi maaliskuussa ja emo imettää poikasia lumipesässä tai jäällä 7–12 viikkoa. Jäällä pesien lähistöllä liikkuminen aiheuttaa häiriöääniä, jolloin emo ja kuutti sukeltavat pakoon pesästä tai emo ei uskalla nousta imettämään kuuttia avojäälle. Erityisesti moottoriajoneuvolla liikkuminen on pesinnälle haitallista. Kun kuutti saa imeä emon rasvaista maitoa, paranevat sen mahdollisuudet selviytyä ensimmäisestä elinvuodestaan selvästi.

Vastasyntyneellä kuutilla on huono lämmöneristys, koska sillä ei ole vielä rasvakerrosta. Siten jokainen häiriön aiheuttama sukellus kylmään kuluttaa energiaa. Tosituvat häiriöt aiheuttavat stressiä, kylmettymisriskin ja muutoksia imetysrytmiin.

Yhteyshenkilö: Sirpa Peltonen, maankäyttöasiantuntija, p. 0295 024 219, sirpa.l.peltonen(at)ely-keskus.fi

Kartta: Pistohiekka moottoriliikennekieltoalue