Ukrainan tilanteesta ja kunnan varautumisesta

4 maaliskuun, 2022

Ukrainan tilanne on läsnä mielissä, vastaanottimissa ja keskusteluissa. Venäjän toimet Ukrainassa ovat yksiselitteisesti tuomittavia ja on selvä, että naapurimaamme toiminta mietityttää paikallisesti. On tärkeää muistaa, ettei tällä hetkellä Suomeen kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa.

Suomessa keskeisessä roolissa on kokonaisturvallisuus eli varautumista tehdään laajassa yhteistyössä eri viranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Viimeisin väestönsuojelua koskeva harjoitus pidettiin syksyllä 2021 ja lisäksi kunta osallistui hybridivaikuttamista koskevaan harjoitukseen, mikä tarkoittaa käytännössä verkkohäirintään varautumista.

Kunnan poikkeusolojen johtoryhmä kokoontui tällä viikolla ja tässä kokouksessa täsmensimme ja kartoitimme väestönsuojien ja tilapäismajoituksen tilannetta sekä varautumista eri häiriötilanteisiin. ”Mitä jos” -kysymykset ovat nyt aktiivisessa käytössä.

Kunnassa on laadittu toimintamalleja esimerkiksi sähkön- ja lämmönjakelun keskeytymiseen, vedenjakelun laajoihin häiriöihin sekä hybridivaikuttamiseen. Osana varautumista päivitetään myös yhteystietoja niin, että tarvittaessa saadaan nopeasti kokoon ryhmät esimerkiksi raivaustöihin, muonitukseen ja psykososiaalisen avun antamiseksi. Tärkeä on vahvistaa myös varautumista kyberloukkausten tai -iskujen varalle.

Ukrainan tilanne tulee aiheuttamaan pakolaisvirtaa Eurooppaan. Tällä hetkellä arviot ovat maltillisia eikä laajamittaisen maahantulon riskiä Suomeen toistaiseksi pidetä todennäköisenä. Ukrainan kansalaiset voivat tulla viisumivapaasti EU:n alueelle biometrisellä passilla ja tällöin oleskeluoikeus on 3 kuukautta.

Tänään perjantaina saapui Maahanmuuttoviraston kyselyn kuntiin koskien hätä- ja tilapäismajoitustilojen järjestämistä. Majoituksen tarve voi kestää muutamista päivistä useisiin kuukausiin. Selvitämme tilapäismajoituksen tarvetta ja lisäkapasiteettia.

Epävarmuuden keskellä on hyvä pitää kiinni arkirutiineista ja keskustella mieltä askarruttavista asioista. Keskusteluapua saa myös mm. Mieli ry:n valtakunnallisesta kriisipuhelimesta.

Kaikesta huolimatta on hyvä edelleen muistaa, että varautumisen eteen tekee työtä useat eri viranomaistoimijat – mm. kunnat, pelastuslaitokset, puolustusvoimat ja poliisi. Kansalaisyhteiskunnalla on oma erittäin tärkeä roolinsa myös ja omaa varautumista kannattaa myös miettiä, oli sitten kyse vaikkapa vesi- tai sähkökatkoista. Varautuminen on yhteinen asiamme.

 

Niina Kuuva
kunnanjohtaja
Puumalan kunta