Ohjeistusta droonihavaintojen varalle

Poliisi ja muut viranomaiset viestivät aktiivisesti turvallisuustilanteen kehittymisestä ja muutoksista sekä häiriö- ja hätätilanteista. Poliisi selvittää sille ilmoitetut poikkeukselliset droonihavainnot. Yleensä havainnot liittyvät droonien lennättämiseen kriittisen infrastruktuurin lähistöllä tai ilmailulta kielletyillä tai rajoitetulla alueella. Valtaosa ilmoitetuista havainnosta selittyy esimerkiksi drooniharrastuksella tai lentoliikenteellä.

Tässä tiedotteessa on ohjeistusta mahdollisten droonihavaintojen varalle. Tietolähde: pelastustoimi.fi

 

Saitko vaaratiedotteen mahdollisesti vaarallisesta droonista?

Toimi näin:

  • Siirry sisätiloihin.
    • Viranomaiset kehottavat siirtymään sisätiloihin. Sisätiloissa on hyvä oleskella rakennuksen keskiosissa huoneessa, jossa on vahvat seinät sekä pysytellä kaukana ikkunoista.
  • Jos et pääse sisätiloihin, etsi mahdollisimman suojainen paikka.
  • Jos et näe tai kuule droonia, on ulkona liikkuessa hyvä tarkkailla ympäristöä ja olla valmiina suojautumaan.

Miten toimin, jos löydän pudonneen droonin?

Jos löydät maasta epäilyttävän droonin tai sen osia, toimi samoin kuin löytäisit mahdollisen räjähteen.

  • Älä mene lähelle miehittämätöntä ilma-alusta. Siirry turvallisen välimatkan (vähintään 150 metrin) päähän.
  • Soita 112 ja ilmoita asiasta hätäkeskukseen.
  • Varoita mahdollisesti lähellä olevia. Pyri estämään, ettei kukaan pääse esineen lähelle.
  • Älä jaa sijaintiasi tai kuvaa droonista sosiaalisessa mediassa.

Miten toimin, jos näen droonin?

  • Vaikka virallista varoitusta ei olisikaan annettu, on hyvä arvioida ja noudattaa varovaisuutta.
  • Jos kuulet tai näet droonin tai räjähdyksiä, varmista ensin turvallisuutesi ja siirry tarvittaessa heti lähimpään sisätilaan rakennuksen keskiosiin, pois ovien ja ikkunoiden läheltä.
  • Kun olet turvallisessa paikassa, seuraa viranomaisten viestintää.
  • Soita hätänumeroon 112, kun
    1. teet havainnon miehittämättömän ilma-aluksen kriittisen infrastruktuurin läheisyydessä, lentokieltoalueilla tai muutoin epäilyttävissä olosuhteissa tai
    2. löydät maahan pudonneen miehittämättömän ilma-aluksen.
  • Älä soita hätänumeroon kysely- tai tiedustelutarkoituksessa.

 

Lisää viranomaisohjeita löytyy: Sisäministeriön sivuilta.

Kuvat: Sisäministeriö

Tervetuloa etätöihin Saimaalle Puumalaan!

Olemme uudistaneet kunnantalon etätyötiloja, kaikista huoneista löytyy nyt:

  • sähköinen työpöytä
  • näyttö, näppäimistö ja hiiri
  • wifi

Huoneet 1 ja 2 ovat esteettömiä. Kunnantalon osoite on keskustie 14.

Varaukset ja lisätietoa

Osallistu haalarimerkkikilpailuun!

Puumalan haalarimerkkikilpailu

Puumalan nuorisovaltuusto järjestää yhdessä Puumalan kunnan nuorisopalvelujen sekä matkailupalvelujen kanssa kaikille yleisen ja avoimen suunnittelukilpailun. Kilpailun tavoitteena on teettää Puumalan kunnalle uusia haalarimerkkejä, jota jaetaan opiskelijatapahtumissa ja myydään matkailuinfossa sekä verkkokaupassa.

Haalarimerkki on yleensä brodeerattu kangasmerkki, joita opiskelijat käyttävät haalareissaan. Merkkejä on olemassa monen muotoisia, mallisia ja värisiä.

Kilpailun palkintona on toteutetun merkin suunnittelijalle 10 kpl valmiita merkkejä, Puumala-tuotepaketti sekä 50€ Puumala-lahjakortti Wennon risteilylle tai Norppa II pyörälautalle.

 

Kilpailuohjeet:

Kilpailu on yleinen ja avoin kaikille.

Suunniteltavassa haalarimerkissä on hyödynnettävä Puumala-logoa (lataa täältä) tai sanaa ”Puumala”. Muuten osallistujilla on vapaat kädet suunnitteluun. Eduiksi luetaan merkin visuaalinen ilme, huumoriarvo sekä Puumalaan, alueeseen ja brändiin liittyvät elementit.

Kilpailuehdotuksia voi jättää 8.4.2026 asti. Kilpailuehdotukset lähetetään tällä lomakkeella: https://www.lyyti.in/haalarimerkkikilpailu

Tiedostomuotoina ovat .jpg, .png ja .pdf (fyysisestä piirroksesta voi myös lähettää kuvan).

Jokainen kilpailuun jätetty ehdotus ja siihen liittyvä selvitys merkitään nimimerkillä, joka ei saa viitata todelliseen olemassa olevaan henkilöön tai työryhmän nimeen.

Kilpailun järjestäjällä on oikeus käyttää kilpailun osallistujan suunnittelemaa merkkiä. Järjestäjällä on oikeus tehdä merkkiin muutoksia. Kilpailun järjestäjä huolehtii merkkien painatuksen.

Kilpailun tuomareina toimii Puumalan nuorisovaltuuston työryhmä, joka valitsee saapuneiden ehdotusten joukosta toteutettavan haalarimerkin. Lisäksi järjestetään yleisöäänestys suosituimmasta merkistä, jonka voittanut merkki toteutetaan myös (toiseksi tullut, mikäli työryhmä päätyy samaan).

Puumalan kunnalla on oikeus toteuttaa harkinnan mukaan lisäksi muita kilpailuun lähetettyjä merkkejä tulevaisuudessa. Pidätämme oikeudet muutoksiin.

 

Lisätiedot ja kysymykset:

Jasu Mannonen
Markkinointipäällikkö
jasu.mannonen@puumala.fi
WhatsApp +358 50 562 0706

Virpi Tuovinen
vapaa-aikasihteeri
virpi.tuovinen@puumala.fi
+ 358 50 3758 569

Vuoden 2026 hankintakalenteri on julkaistu

Vuoden 2026 hankintakalenteri on julkaistu.

Löydät sen täältä.

(Puumala.fi / hallinto ja yhteystiedot / talous ja asiakirjat / hallinto)

Elinkeinokehittäjäksi valittiin Niko Takala

Puumalan kunnan uudeksi elinkeinokehittäjäksi on valittu yrittäjä Niko Takala. Takala on toiminut yli 15 vuoden ajan media- ja viestintäalan yrittäjänä, päätoimittajana ja yrittäjäjärjestön aktiivina. Takala on opiskellut filosofian maisterin opintoja Jyväskylän yliopistossa ja yrittäjyyden osaamistaan hän on syventänyt muun muassa Helsingin Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksessa. Takala asuu Mikkelin Ristiinassa.

Takalalla on pitkä omakohtainen kokemus yrittäjyydestä ja yrityksen elinkaaren eri vaiheista, yrittäjäyhdistyksen toiminnasta sekä markkinoinnista ja viestinnästä. Takala omaa hyvät suulliset ja kirjalliset vuorovaikutustaidot sekä tunnistaa hyvin kuntaorganisaation päätöksentekoprosessit.

– Haastatteluryhmälle muodostui Takalasta kuva ratkaisukeskeisenä toimijana, joka tunnistaa hyvin toimintaympäristön ja sidosryhmäverkoston sekä eri rahoituslähteet, sanoo Puumalan kunnanjohtaja Niina Kuuva.

– Odotan uutta pestiä innolla! Toki hieman jännitykselläkin, onhan tämä itselle ihan uudenlainen haaste. Uskon kuitenkin vahvasti, että oman työ- ja yrittäjäurani varrella hankittu osaaminen saadaan hyvin valjastettua puumalalaisten yritysten sekä kunnan elinvoiman edistämiseen, Niko Takala näkee.

Puumalan kunnan elinkeinokehittäjäksi haki 28 henkilöä, joista seitsemän kutsuttiin haastatteluun. Haastatteluryhmään kuuluivat kunnanhallituksen jäsen Katri Huhtala, kunnanhallituksen pj. Olli Luukkonen, kunnanhallituksen vpj. Sami Partanen, tekninen johtaja Kimmo Hagman ja kunnanjohtaja Niina Kuuva. Takala aloittaa tehtävässään helmikuussa 2026.

Kunniamaininta alueidenkäytön edistämisestä

Etelä-Savon ELY-keskus antoi vuoden 2025 kunniamaininnan hyvän alueidenkäytön edistämisestä Puumalan kunnalle

Keskeisenä perusteena oli Puumalan kunnan aktiivinen ja monialainen työ kunnan elinvoiman ja hyvän ympäristön kehittäjänä.

Puumalan kunta on omaksunut oivaltavasti aktiivisen roolin kuntalaisten, vapaa-ajanasukkaiden, yrittäjien ja matkailijoiden toimintaympäristön kehittäjänä. Kunta hyödyntää kunnan käytössä oleviin resursseihin nähden laaja-alaisesti maankäytön, maapolitiikan, elinkeinokehittämisen ja markkinoinnin keinoja kunnan elinvoimatyössä. Kaavoitus on yhtenä hyvänä välineenä kokonaisuuden edistämisessä ja muihin välineisiin oivallisesti niveltyen.

 

Puumalan kunta on omaksunut aktiivisen tavan hyödyntää erilaisia hankerahoituksen mahdollisuuksia kehittämisen ja investointien tukena yhteistyössä kansalaisten, yrittäjien ja viranomaisten kanssa. Puumalassa on myös oivallettu esimerkillisesti, miten kunta voi hyvin monipuolisin keinoin, kuten vaikkapa virkistysinfraan panostamalla, parantaa kuntalaisten, vapaa-ajanasukkaiden, yrittäjien ja matkailijoiden toimintaympäristöä, hyvinvointia ja elinvoimaa. Yksittäiset hankkeet ja toimenpiteet toimivat polkuna kohti kunnan strategista tavoitetta olla Saimaan kirkkain tähti.

Puumalan kunnan virkahenkilöiden työlle ja kanssakäymisellä leimaa antavaa ovat aktiivinen kehittämisote ja positiivinen ratkaisuhakuisuus, mikä heijastelee niin yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa kuin kunnan elinvoimatyön positiivisiin tuloksiin.

 

Kunniamaininta annettiin kaavoittajien ja rakennustarkastajien neuvottelupäivillä Mikkelissä 11.11. Pääkuvassa (ELY-keskus) vasemmalla Kimmo Hagman, tekninen johtaja, oikealla Heikki Virta, rakennustarkastaja, molemmat Puumalan kunnalta. Lisäksi ELY-keskuksesta Tiina Roitto.

 

Ilmakuva: Puumalan kunta

Eloisan kuntoutuksen puhelinpalvelut yhdistyvät

Kuntoutuksen puhelinpalvelut yhdistyvät yhteen numeroon

 

Etelä-Savon hyvinvointialueen kuntoutuspalveluiden puhelinnumerot tiivistyvät yhteen numeroon lokakuun alusta alkaen. Aiemmin käytössä oli kolme alueellista puhelinnumeroa. 1.10. alkaen kuntoutuspalvelut vastaa kaikille eteläsavolaisille yhdestä palvelunumerosta 015 351 2442. Soittoaikakin laajenee, soittaa voi jatkossa arkisin maanantaista perjantaihin klo 9–13.

 

Kuntoutuspalvelut tarjoavat fysiatrian palveluita, eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja vammojen hoitoa, sekä terapiapalveluita, kuten fysio-, jalka-, toiminta-, puhe- ja ravitsemusterapeuttien vastaanottoa. Myös lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutusohjaajat työskentelevät kuntoutuspalveluissa.

Kuntoutuksen puhelinpalveluun voi soittaa yleistä ohjausta ja ajanvarausasioita varten. Myös ajanvarausten peruutukset ja mahdolliset siirrot onnistuvat puhelimitse.

 

1.10. alkaen kuntoutuspalveluiden Pieksämäen ja Savonlinnan palvelunumerot poistuvat käytöstä. Vanhentuvissa numeroissa on alkuvaiheessa nauhoitettu tiedote numerouudistuksesta ja soitonsiirto oikeaan numeroon.

 

Apuvälinepalveluilla sekä lasten puhe- ja toimintaterapeuteilla on edelleen omat palvelunumeronsa.

 

 

Lisätiedot:

 

Laura Reinikainen
Kehittämisasiantuntija, terapiapalvelut Savonlinna
laura.t.reinikainen@etelasavonha.fi
040 4870 397

 

Mirjami Kutvonen
Palveluesihenkilö, terapiapalvelut Mikkeli
Mirjami.Kutvonen@etelasavonha.fi
040 359 7972

 

 

Etelä-Savon hyvinvointialue

TIEDOTE

29.9.2025

 

 

Selvitys: Kausiasutus lisää Eloisan kustannuksia

Selvitys: Kausiasutus lisää merkittävästi Eloisan kustannuksia

Kausiasutus lisää tuoreen selvityksen mukaan merkittävästi Etelä-Savon hyvinvointialueen palvelujen käyttöä ja sitä myötä miljoonien arvosta kustannuksia. Selvityksessä mukana olleista saaristoisista alueista kausiasutuksen suurin vaikutus on Etelä-Savossa.

Selvityksen mukaan Etelä-Savoon tulee vuosittain hyvinvointialueista eniten kausiasukkaita alueen ulkopuolelta, yli 45 000. Peräti 64 prosenttia (24 890 kpl) vapaa-ajan asunnoista oli Etelä-Savon hyvinvointialueen ulkopuolella asuvien omistamia. Alueen väkiluku kasvaa kausiluonteisesti noin 130 000:sta jopa 175 000:een.

Yli puolet (56 %) Etelä-Savoon tulevista kausiasukkaista oli Helsingistä sekä Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueilta.

  • Tämänhän jo käytännössä tiesimme hyvin päivystyksistä ja pelastustehtävistä. On erinomaista, että tästä nyt teetetty puolueeton selvitys, joka vahvistaa näkemyksemme. Tästä on toivottavasti apua ministeriöiden kanssa käytäviin keskusteluihin rahoituksestamme. Palvelemme oikein mielellämme kausiasukkaitamme, mutta tarvitsemme siihen tietysti nykyistä paremmin kustannuksia vastaavan rahoituksen, sanoo hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä.

Selvityksessä tarkastellaan hyvinvointialueittain kausiasutuksen vaikutuksia pelastuspalvelujen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön sekä niistä aiheutuviin kustannuksiin. Selvityksen kohteena on neljä saaristoista hyvinvointialuetta, jotka saavat korotettua rahoitusta saaristoisuuden perusteella: Varsinais-Suomi, Etelä-Savo, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa.

  • Pelastustoimen tehtävämäärät kasvavat kesäisin. Enimmillään joko viides paloauto suuntaa kesämökille. Emme voi lähettää näistä tehtävistä ja valmiuden ylläpitämisestä laskua muille alueille. Kausiasukkaat ovat lämpimästi tervetulleita Etelä-Savoon, mutta valtion rahoitukseen täytyy saada korjaus. Pieni saaristosta saatava lisä ei kata läheskään pelastustoimelle kausiasutuksesta johtuvia kustannuksiamme, muistuttaa turvallisuus- ja pelastuspalvelujen toimialajohtaja Seppo Lokka.

Etelä-Savossa on kolme vakinaisen henkilökunnan voimin pyörivää pääpaloasemaa Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä sekä 27 sopimuspalokuntaa eri puolilla maakuntaa.

Sosiaali- ja terveyspalveluista kausiasukkaat käyttävät eniten päivystys- ja ensihoidon palveluja. Palvelua saavista melkein joka kymmenes asuu maakunnan ulkopuolella.

Etelä-Savon ulkopuolisten asiakkaiden päivystys- ja avoterveydenhuollon käynneistä Eloisa voi laskuttaa näiden omia hyvinvointialueita. Sen sijaan ensihoidon kustannukset jäävät lähes kokonaan hoitavan hyvinvointialueen maksettavaksi. Nykyinen lainsäädäntö ja rahoitusmalli eivät mahdollista ensihoidon kustannusten tasaamista hyvinvointialueiden välillä.

  • Rahoitusmalli on hyvin epäoikeudenmukainen tässä suhteessa. Tuemme ensihoidossa vahvasti muun muassa pääkaupunkiseudun terveyspalveluja, mutta emme saa siitä korvausta, Seppälä toteaa.

Selvityksen toteutti saaristoasiain neuvottelukunnan (maa- ja metsätalousministeriö) toimeksiannosta TK-Eval ja Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia. 

Lue koko selvitys täältä.

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166466

Lue maa- ja metsätalousministeriön tiedote täältä.

https://mmm.fi/-/tuore-selvitys-kausiasutus-lisaa-merkittavasti-palveluiden-kayttoa-ja-kustannuksia-hyvinvointialueilla?languageId=fi_FI

Lisätietoja

Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi

Turvallisuus- ja pelastuspalvelujen toimialajohtaja Seppo Lokka, p. 040 359 7864, seppo.lokka@etelasavonha.fi

 

ELOISAN TIEDOTE

24.9.2025

Eron ensiapupiste Etelä-Savossa

Parisuhteen tukea ja eroauttamista Etelä-Savossa entistä laajemmin

Eteläsavolaiset parisuhdettaan tai eroamista pohtivat saavat 10.9.2025 alkaen tukea entistä helpommin, kun Etelä-Savon perhekeskustoiminnan Eron ensiapupiste laajentaa toimintaansa Mikkelin lisäksi myös Pieksämäelle ja Savonlinnaan. Eron ensiapupisteellä voi asioida paikan päällä, tai etäyhteydellä paikkakunnasta riippumatta.

Etelä-Savon perhekeskustoiminnan koordinaattori Hanna Kokkosen mukaan Eron ensiapupiste auttaa pohtimaan sitä, onko ero sillä hetkellä parisuhteen ainoa vaihtoehto.

– Eron ensiapupisteellä pohditaan yhdessä ammattilaisen kanssa mihin suuntaan parisuhde on menossa. Varsinaisen eropäätöksen tekeminen jää tietenkin kävijälle itselleen. Jos ihminen päätyy eroon, annetaan käytännön tietoa esimerkiksi siitä, miten avioeroa haetaan tai mitä lasten kanssa kannattaa ottaa huomioon, Kokkonen sanoo.

Kokkosen mukaan tyypillisimmin Eron ensiapupisteellä kävijää pohdituttaa oman parisuhteen tila, eroamisen käytännön asiat ja oma jaksaminen.

– Keskustelu ammattilaisen kanssa jäsentää ja kirkastaa ajatuksia, ja sitä kautta säästää parisuhdettaan tai eroa pohtivan voimavaroja, Kokkonen sanoo.

Eron ensiapupiste palvelee koko Etelä-Savon aluetta. Sinne voi piipahtaa niin yksin, kuin puolison tai tukihenkilön kanssa. Kävijä voi valita minkä tahansa Eron ensiapupisteen ja asioida voi myös anonyymisti.

Eron ensiapupiste on Etelä-Savon Perhekeskustoimintaa, ja sitä toteutetaan yhdessä Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan, VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry:n, Mieli Etelä-Savon mielenterveys ry:n, Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan seurakunnan kanssa.

Eron ensiapupisteen aukioloajat ja lisää tietoa löytyy osoitteesta etelasavonha.fi/eronensiapupiste.

Lisätietoja:
Hanna Kokkonen, perhekeskuskoordinaattori
p. 040 3599 428, hanna.kokkonen@etelasavonha.fi

Endurance Quest Saimaa katsojaopas

 

KATSOJAOPAS Endurance Quest Saimaa

 

Endurance Quest Saimaa – ARWS European Championship 2025 – Seikkailu-Urheilun EM-finaali järjestetään 29.–31.8.2025 Savonlinnan, Rantasalmen, Sulkavan, Juvan ja Puumalan alueella. Katsojaopas kertoo katsojille vaihtopaikkojen (TA) sijainnit ja pysäköintiohjeen sekä alustavan aikataulun.

Seuraa kilpailijoita GPS-Seurannasta: https://www.tulospalvelu.fi/gps/2025eq/

Kilpailun lähtö: Sulkavan Soutustadion. Lauantaina 30.8. kello 9.00. Pysäköinti Sulkavan koulun pihaan: https://maps.app.goo.gl/LAQkdPHuBAuw8xm87. Lähdössä kahvila!

TA1: Sulkavan uimaranta, Lauantaina 30.8. kello 9.10 – 10.00. Pysäköinti Sulkavan koulun pihaan: https://maps.app.goo.gl/LAQkdPHuBAuw8xm87

TA2: Partala, Partalantie 445. Lauantaina 30.8. kello 12.10 – 15.00. Pysäköinti Yhdistie 258, https://maps.app.goo.gl/fCKaTfmdmWTRPvkA8

TA3: Rapionmylly, Rapiontie 148, 51930 Paatela. Lauantaina 30.8. kello 14.30 – 18.00. Pysäköinti Rapiontie 148, 51930 Paatela.

TA4: Rantasalmi, Ohitustie 5, 58900 Rantasalmi. Lauantaina 30.8. kello 16.15 – 22.00. Pysäköinti Ohitustie 5, 58900 Rantasalmi. Kahvila

TA5: Pihlaniemen koulu, Ritalanmäentie 35, 57600 Savonlinna. Lauantai 30.8. 21.30 – Sunnuntai 31.8. klo 7.00. Pysäköinti Koulun parkkipaikka. Kahvila 5-luokkalaiset keräävät rahaa leirikouluun

TA6: Heikinpohjan uimaranta, Heikinpohjantie 26, 57100 Savonlinna. Sunnuntai 31.8. klo 02.00 – 13.00. Pysäköinti Heikinpohjantie 26, 57100 Savonlinna.

Maali: Spa Hotel Casino, Kylpylaitoksentie 7, 57130 Savonlinna, Sunnuntaina 31.8. klo  8.30 – 15.00. Pysäköinti Kylpylaitoksentie 7, 57130 Savonlinna,

Saimaa Swimrun -kilpailun tulokset

Saimaa Swimrun -kilpailu järjestettiin lauantaina 23.8.2025 Puumalassa. Kilpailun lähtö ja maali olivat Puumalan satamassa ja reitti kulki Saimaan ainutlaatuisessa saaristomaisemassa, jossa vesi on vahvasti läsnä koko ajan. Lisää reiteistä, kilpailusta ja ohjelmasta voit lukea täältä.

Tapahtuman järjestäjänä toimi nyt kolmatta kertaa Sport-JR. Tänä vuonna tapahtumassa oli mahdollisuus osallistua myös ns. ”mini” Swimruniin aamupäivällä. Tämän matkan pituus oli hieman alle 3 km, sisälsi 2-3 lyhyttä veden ylitystä. Miniswimrunista ei otettu aikoja.

 

Kilpailun tulokset sarjoittain:

Tuplapitkä
AikaSijoitus
NumeroNimi
1Peik Lehtonen5:21:033
2Team SameSame4:24:541
3Laura Askola ja Suvi Tiainen5:16:522

 

Polkujuoksu
AikaSijoitus
NumeroNimi
6Jesse Hietala0:52:152
7Veikko Myyryläinen1:09:383
8Tino Tiilikainen0:40:531

 

Parikilpailu pitkä
AvoinAikaSijoitus
NumeroNimi
11Yasmine Meinander ja Laura Salonen2:52:332
12Jari Molkkari ja Elina Molkkari2:44:031

 

Parikilpailu pitkä
MiehetAikaSijoitus
NumeroNimi
16Philipp Rimli ja Jari Routsi2:56:592
17Topi Tarhonen ja Iiro Haikarainen2:53:501
18Andreas Völkl ja Matti Völkl3:02:573

 

Parikilpailu lyhyt
AvoinAikaSijoitus
NumeroNimi
20Rosa Kantonen ja Linnea Kantonen2:02:245
21Anna Korkeela ja Aleksi Kunnas1:34:082
22Erik Kunnas ja Anton Kunnas1:38:313
24Doris Vock ja Astrid Ruttimann2:07:596
25Minna Lehtiranta ja Juuso Virkajärvi1:50:184
26Maija Korkeela ja Aava Korkeela2:09:127
10PolkUi team Fish & Chick1:33:431

 

Yksilökilpailu lyhyt
AvoinAikaSijoitus
NumeroNimi
56Jouko Ihalainen1:31:501
57Sanna Korhonen1:38:504
58Tinja Krigsman1:33:333
59Anni Pohjanvirta1:33:232
60Riikka Ajantaival1:38:515
61Maija Alakarjula1:40:036

 

Yksilökilpailu pitkä
MiehetAikaSijoitus
NumeroNimi
70Andre Ahlbäck2:41:423
71Tommy Korin2:27:261
73Ville Paunonen2:46:424
74Quentin Saidi3:01:195
75Hyvinkään Stoppari2:35:432

 

Yksilökilpailu pitkä
NaisetAikaSijoitus
NumeroNimi
81Emilia Lähteenmäki2:58:041
82Nina Vallin3:03:252

Uusi maakuntavaltuusto on valittu

Torstaina 14.8.2025 kuntien edustajainkokous valitsi Etelä-Savon uuden maakuntavaltuuston varajäsenineen seuraavaksi kunnallisvaalikaudeksi.  

Perussopimuksen mukaan kukin jäsenkunta saa maakuntavaltuustoon yhden edustajan jokaista alkavaa kolmea tuhatta asukasta kohti. Edustajat ovat jäsenkuntien valtuutettuja.

Maakuntavaltuusto päättää Etelä-Savon maakuntaliiton toiminnasta ja taloudesta. Se hyväksyy maakuntastrategian, maakuntaohjelman sekä maakuntakaavan. Valtuusto valitsee maakuntahallituksen ja tarkastuslautakunnan jäsenet. Uudessa Etelä-Savon maakuntavaltuustossa on 48 jäsentä.

Puumalasta maakuntaliiton valtuustoon valittiin varsinaiseksi jäseneksi Olli Luukkonen (kesk) ja varajäseneksi Ai Tella (kesk).

Valtuuston poliittinen jakauma vastaa kunnallisvaalien tulosta Etelä-Savossa. Maakuntavaltuuston 2025-2029 poliittiset ryhmät:

Keskusta 17 edustajaa
Sosialidemokraatit 11 edustajaa
Kokoomus 9 edustajaa
Vihreät 3 edustajaa
Liike Nyt 2 edustajaa
Perussuomalaiset 2 edustajaa
Kristillisdemokraatit 2 edustajaa
Vasemmistoliitto 1 edustaja
Sitoutumaton 1 edustaja

Kaikilla ryhmillä on kunkin jäsenen lisäksi varajäsen.

Uusi maakuntavaltuusto kokoontuu ensimmäisen kerran 18.9. klo 10 Mikkelissä.

Liitteenä Etelä-Savon maakuntavaltuuston kokoonpano 2025-2029.

Tule kokeilemaan taekwondoa!

 

Puumalan Kansalaisopisto järjestää taekwondon alkeiskurssin syksyllä 2025!

Aloita matkasi taekwondon maailmaan alkeiskurssillamme, joka on suunniteltu erityisesti vasta-alkajille. Tämä kattava kurssi esittelee sinulle taekwondon perustekniikat, kuten potkut, lyönnit ja torjunnat, samalla kun opit lajin filosofian ja itsepuolustuksen periaatteet. Kurssi sopii kaikille ikäryhmille ja kuntotasoille, joten voit kehittää itseäsi omassa tahdissasi ammattitaitoisten ohjaajiemme opastuksella. Liity energiseen ja kannustavaan yhteisöömme, jossa korostuvat niin fyysinen hyvinvointi kuin henkinen kasvu. Tämä on täydellinen tilaisuus parantaa itseluottamustasi, kehittää kehon hallintaa ja löytää uusi, palkitseva harrastus.

Tiistaisin 2.9.-28.10. klo 19.00-20.30 (8 kertaa)

Kurssin päätteeksi järjestetään halukkaille vyökoe.

 

TÄSTÄ ILMOITTAUTUMISEEN

Puumalan Yritysneuvonnan palvelupäivät syksyllä

Puumalan syksyn 2025 yritysneuvonnan palvelupäivät ovat torstaisin 18.9., 16.10. ja 20.11.

klo 9-15 kunnantalon 2. kerroksessa.

Lisätiedot: elinkeinokehittäjä Mirjami Laitinen, p. 0504657977 / Puumalan kunta

Koulut alkavat – ole valppaana liikenteessä!

Koulut alkavat – autoilija, ole valppaana liikenteessä!

Pienet ja vähän isommat koululaiset palaavat liikenteeseen. Koulut Etelä-Savossa alkavat 6.–7.8., paitsi Puumalassa 11.8. Autoilijoilta pyydetään erityistä tarkkaavaisuutta.

– Liikenteeseen tulee jälleen paljon kokemattomia tienkäyttäjiä. Moni lapsi harjoittelee ensimmäistä kertaa itsenäistä liikkumista kaupungilla tai taajamassa. Siksi poliisi valvoo koulujen alun liikenneturvallisuutta erityisesti koulujen lähistöllä ja suojateillä 4.–24.8., kertoo komisario Seppo Porokka Itä-Suomen poliisilaitokselta.

Taajamanopeudet vaikuttavat erityisesti autojen ulkopuolella liikkuvien turvallisuuteen – eli juuri pienten koululaisten. Lapsille ajoneuvojen nopeuden ja etäisyyden arviointi on vielä hankalaa.

Jokaisen kuljettajan on syytä skarpata ja keventää kaasujalkaa erityisesti koulujen läheisyydessä. Ja muistaa pitää nopeus matillisena läpi vuoden, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Eini Karvonen korostaa.

Vanhempia kannustetaan kulkemaan koulumatka yhdessä pienempien lasten kanssa ennen koulun alkua. Erityisesti tien ylittämistä tulee treenata. Vähän kokeneempienkin koululaisten kanssa on hyvä kerrata liikennesääntöjä, etenkin jos koulumatka taittuu pyörällä tai mopolla.

Koululaisen näkyvyys liikenteessä on tärkeää – kirkas reppu tai värikkäät vaatteet auttavat erottumaan. Hämärän aikaan heijastin on erityisen tärkeä varuste.

Koulujen alkaminen tuo liikenteeseen myös koulukuljetukset. Vaikka kuljettajat ovat koulutettuja ammattilaisia, kaikkien tiellä liikkujien on tärkeää huomioida pysähtyvät koulukyydit – erityisesti pysäkeillä.

Koululaisten saattoliikenteessä on syytä olla tarkkaavainen ja toimia maltilla. Koululaisia saattaa tulla yllättäen tielle. Jos viet tai haet lapsesi autolla, kiinnitäthän huomiota myös muihin lapsiin ja liikenteeseen.

Etelä-Savon pelastuslaitos päivystää suojateillä koulujen alkaessa ja haluaa osaltaan varmistaa, että koulutie on turvallinen kaikille.

– Haluamme kiinnittää huomiota suojateiden turvallisuuteen – toivomme autoilijoiden kunnioittavan suojateitä kaikkina aikoina, koulujen läheisyydessä ja muuallakin, riskienhallintapäällikkö Jani Jämsä muistuttaa.

Kuvat: Liikenneturva

Tiedote: https://pelastustoimi.fi/-/koulut-alkavat-autoilija-ole-valppaana-liikenteessa-1 

Perhepuiston valmistuminen ja käyttöönotto

Perhepuisto on nyt käytössä tasapainoaluetta lukuun ottamatta (rajattu lippusiimoin).

Perhepuisto sijaitsee seurakuntatalon ja Vanhan Puumalantien välisellä alueella.

Puumalan uusi perhepuisto kutsuu leikkimään!  

Mannerheimin lastensuojeluliiton Puumalan yhdistys esitti  kuntalaisaloitteessaan, että Puumalaan perustetaan perhepuisto. Hanketta ohjaamaan perustettiin perhepuistotyöryhmä, johon kuului edustus päiväkodilta, MLL:ltä, yhtenäiskoululta ja kunnan hyvinvointi- ja kulttuuritoimelta, sekä tekniseltä toimelta. Lisäksi mukana olivat edustajat Puumalan nuorisovaltuustosta sekä Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnasta. Työryhmä aloitti toimintansa vuoden 2024 puolella, ja useiden kokoontumisten jälkeen päästiin vertailemaan neljän yrityksen ehdottamia perhepuistoideoita.

Perhepuiston sijaintipaikaksi valikoitui seurakuntatalon ja Vanhan Puumalantien välinen alue, joka on osittain valmista nurmikkoaluetta, mutta osittain varsin avaraa, luonnontilaista ja rakentamatonta maata. Alueen pohjoisosassa on sankempi metsäalue, jonne myös sijoitetaan välineistöä metsäleikkejä varten.

Tarjouspyynnöt Puumalan Perhepuiston toteutuksesta lähetettiin kuudelle perhepuistoja rakentaneelle yritykselle. Määräaikaan mennessä tarjoukset toteutusideoineen saatiin neljältä. Valinta ratkaistaan painotetuilla laadullisilla tekijöillä, joiden arviointikriteerit kerrottiin jo tarjouspyynnössä. Arviointikriteereihin perustuva ehdotusten vertailutaulukko on oheismateriaalina, samoin neljän tarjoajan toteutusehdotukset.

Työryhmän näkemyksen mukaan parhaiten ehdotuksellaan onnistuu Lappset Oy. Heidän toteutusideansa ”Kivikauden kylä” toimii hyvin yhtenäisen teeman alla ja sisältää monia innostavia yksityiskohtia. Ratkaisun leikkivälineet sopivat hyvin eri ikäisille, ikäihmisten parempi huomioiminen olisi ollut tosin toivottavaa, kuten muissakin ehdotuksissa.

Perhepuistotyöryhmä esitti valinnan kohdistuvan tehdyn vertailun jälkeen Lappset Oy:n ehdotukseen. Puumalan tekninen lautakunta päätti valita perhepuistotyöryhmän esityksen mukaisesti Puumalan Perhepuiston toteuttajaksi Lappset Oy:n ideallaan ”Kivikauden kylä”

Liikenneturvallisuussuunnitelmien päivitys etenee

Liikenneturvallisuussuunnitelmien päivitys etenee

Mikkelin seudun kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmien päivitys etenee. Kevään aikana kunkin kunnan liikenneturvallisuustilannetta on arvioitu onnettomuustilastojen, liikennerikostilastojen sekä erilaisten kyselyiden kautta. Hankkeen ohjausryhmä on myös sopinut seudullisista tavoitteista ja painopisteistä, joiden pohjalta suunnittelutyötä jatketaan elokuussa. Hanke valmistuu joulukuun loppuun mennessä.

Seudulla asuvien ja alueella liikkuvien mielipiteitä ja kokemuksia liikenteen turvallisuudesta selvitettiin kyselyllä 31.3.–30.4.2025 välisenä aikana. Kyselyyn kävi vastaamassa koko Mikkelin seudulla noin 560 henkilöä (vastausmäärät vaihtelevat kysymyksittäin) ja he jättivät kartoille yhteensä 1 592 pistettä. Puumalasta vastauksia kyselyyn antoi arviolta 50 henkilöä ja kartoille kertyi 116 merkintää. Kaikista karttapisteistä taajama-alueelle kohdentui 44 %.

Kyselyn ensimmäisessä osiossa kartoitettiin vastaajien omia tuntemuksia eri kulkutavoilla liikkumisen turvallisuudesta oman kotikuntansa alueella tai Mikkelin seudulla yleisesti. Koko seudun vastauksia tarkasteltaessa turvallisimmiksi kulkutavoiksi seudun tieliikenteessä koetaan henkilöautoilu ja jalankulku. Turvattomimmiksi kulkutavoiksi koetaan sähköpotkulaudat, mopoilu ja moottoripyöräily sekä pyöräily. Myös joukkoliikenne koettiin monessa kunnassa erittäin turvattomaksi, mutta vastauksia tarkemmin tutkiessa syyksi oli usein mainittu joukkoliikennevaihtoehdon puuttuminen eikä niinkään joukkoliikenteen turvattomuus.

Puumalan kunnan alueella huolta asukaskyselyyn vastanneissa herättävät erityisesti puutteet jalankulku- ja pyöräily-yhteyksissä (27 % vastauksista). Tämä ongelmaluokka korostuu selvästi seudun keskiarvo enemmän. Seuraavaksi eniten turvattomuutta aiheutuu korkeista ajonopeuksista (20 %) sekä turvattomista tai hankalista risteyksistä (17 %). Tienylitysten turvattomuus sekä teiden ja katujen laatupuutteet korostuvat Puumalassa vähemmän kuin seudulla keskimäärin.
Vesiliikenteen ongelmia tuodaan puolestaan esille selvästi seudun keskiarvo enemmän.

Tutustu asukaskyselyn tuloksiin nettikarttojen avulla:

Ympäristötaideteos ”Tuulivaroitus” on julkistettu! 

Puumalan uusi ympäristötaideteos ”Tuulivaroitus” on julkistettu! 

Kirkonkylän uuden maamerkin avajaisia vietettiin kesänavauslauantaina 7.6. klo 11 Keskustien ja Kantatie 62 risteyksessä, Puumalan keskustan sisääntuloväylän varrella. Avajaisten ohjelmaan kuuluivat avaussanat kunnanjohtaja Niina Kuuvalta, taiteilija Matti Kalkamon haastattelu, palkintolautakunnan puheenvuoro kunnanvaltuutettu Laura Pitkoselta, saksofonimusiikkia esitti Lauri Ranki. Tilaisuus huipentui, kun yrittäjä Antti Kasanen nosti kunnanjohtaja Niina Kuuvan nostolavalla yläilmoihin, jossa pronssiin valettu painovoimaa uhmaava patsas paljastettiin. Patsaan hahmo sijoittuu korkean, 2% kaltevan, teräspilarin huipulle. Pilarin punamusta väritys mukailee merimerkkiä, joka varoittaa karista.

Taiteilija Matti Kalkamoa teoksen suunnittelussa inspiroi Puumala ja Saimaa, ”jossa voi olla hyvinkin suuria tuulenpuuskia. Se jäi alitajuntaan kytemään, ajatusprosessi toi vision. Olin aivan liekeissä, teoksessa oli huumoria ja heräsi kysymys, voiko sen toteuttaa? Sitten ruvettiin pohtimaan valurin kanssa” ja teos lähti etenemään.

Moni on kysynyt, kenen kasvot teoksella on vai onko kyseessä keksitty hahmo? Taiteilija kertoo, että tämä on keksitty hahmo.

”Ei ole mitään semmoista ohjetta, että sun pitää nähdä tässä näin. Koska ei sitä silloin kannata tehdä, jos se on valmiiksi pureskeltu. Mun mielestä pitää olla sellaista, että jokainen sulattelee näitä asioita. Ja tykkää taikka ei, niin taiteen tehtävä ei ole olla propagandan väline, että se tarkoittaa tätä ja uskokaa nyt. Toivon, että tästä tulisi maamerkki paikallisille ja kulttuuri-identiteetin yksi osanen, josta voidaan ehkä sitten joskus olla ylpeitä.”

Kunnanjohtaja Niina Kuuvan mukaan teos sekä taiteilija Matti Kalkamo ovat nyt pysyvästi osa Puumalaa.

Teoksen maatyöt toteutti puumalalainen yrittäjä Antti Kasanen ja käytännön toteutusta kunnan osalta vei eteenpäin tekninen johtaja Kimmo Hagman. Kiitokset kuuluvat myös koko työryhmälle ja palkintolautakunnalle.

Puumalan ympäristötaideteoskilpailu 

Puumalan kunta järjesti avoimen ympäristötaidekilpailun Puumalan keskustan pääliittymän ympäristöön. Kilpailuaika oli 23.8.2023-18.1.2024.

Kilpailun tarkoituksena oli löytää Puumalan omaleimaisuutta esille tuova ympäristötaideteos. Tarkoitus on, että Puumalaa ja sen vahvuuksia esille tuova taideteos elävöittää kantatie 62:n ja Keskustien liittymää ja toivottaa tulijat tervetulleeksi kuntaan ympäri vuoden. Teos sijoittuu yleissuunnitelman mukaiselle alueelle taidepolun varteen tai sen välittömään läheisyyteen.

Arviointiperusteita olivat mm. Puumalan omaleimaisuuden esille tuominen sekä alueen viihtyisyyden vahvistaminen ja elävöittäminen, kulttuurisen ja ekologisen kestävyyden huomioon ottaminen, toteuttamiskelpoisuus sekä taiteellinen näkemyksellisyys.

Kilpailuun saapui määräaikaan mennessä yli 50 kilpailutyötä. Palkintolautakunta arvioi kilpailutyöt anonyymisti 4.3.2024. Tämän jälkeen järjestettiin yleisöäänestys, jossa yleisö valitsi oman suosikkityönsä. Kilpailun mahdollisti Taiteen edistämiskeskuksen 50 000 euron erityisavustus harvaan asutun maaseudun kulttuuritoimintaan ja kunnan omarahoitus.

Palkintolautakunta päätti yksimielisesti antaa ensimmäisen palkinnon 10 000 euroa kuvanveistäjä Matti Kalkamon teokselle Tuulivaroitus, joka valittiin toteutukseen.

Lautakunta toteaa, että Tuulivaroitus on humoristinen ja näkemyksellisyydessään yllätyksellinen teos, joka synnyttää erilaisia tulkintoja ja tunteita. Yhtäältä veistos kommentoi ihmisen osaa elämän ja Saimaan saariston tuulten riepoteltavana, toisaalta se kuvaa sitkeää kiinnittymistä omaan kontuun eli vahvaa veto- ja pitovoimaa, jota Puumala kuntana ja vapaa-ajanasumisen paikkana parhaimmillaan edustaa. Lautakuntaa miellytti veistoksen riittävä korkeus ja samalla kokonaisuuden keveys ja ilmavuus.

II palkinto 4000 euroa jaettiin arkkitehti Jaakko Heikkilän työlle Saimaan vedet.

Lauttakunnan mielestä Saimaan vedet -teoksen muotokieli keskustelee luontevasti Puumalan siltatornin Saimaan majakka -valotaideteoksen kanssa. Teoksessa on ilmavuutta, runollisuutta ja liikettä ja sen voi kokea myös veistoksen ”sisäpuolelta”.

III palkinto 2000 euroa ja yleisöäänestyksen voitto menee arkkitehtiduo Jesse Kitinojan ja Joel Stenroosin Tukinuitto-teokselle.

Teos liittyy vahvasti Saimaan kulttuurihistoriaan ja tämän päivän puumalalaiseen arkeen. Teoksen tilankäyttö on onnistunut ja veistoksessa on rouheaa dynaamisuutta. Veistosalue osallistaa kokijansa liikkumaan ja leikkimään.

Ympäristöteos on toteutettu 2024-2025 aikana.

Kuvia alueesta löytyy Puumalan kunnan kuvapankista.

Suomen Taiteilijaseura on hyväksynyt kilpailuohjelman 10.8.2023. Tutustu kilpailuohjelmaan tästä: Puumalan ympäristötaideteoksen kilpailuohjelma_muokattu 20231221