Viljakansaaren uutta tietä juhlittiin yli 100 hengen porukalla!
Paikalliset järjestivät juhlakulkueena moottorimarssin ja Viljakan virkeät lyhtykävelyn. Mirrin ja Mintun kukkakauppa taiteili upean nauhan, joka leikkaamalla vihittiin uudistettu tie käyttöön. Maa- ja kotitalousseura toteutti herkullisen juhlakahvituksen Arilahden pihapiirissä, tunnelmallisessa hämärtyvässä illassa.
Viljakansaarentie on nyt Suomen paras kylätie – kiitos kaikille, että tulitte juhlimaan kanssamme!
Alla voit tutustua tiejuhlaillan kuviin ja tunnelmiin sekä lukea juhlapuheen, jos et päässyt paikalle. Turvallisia kilometrejä Viljakansaarentien käyttäjille!
Kunnanjohtaja Niina Kuuvan juhlapuhe:
Arvoisat kyläläiset, kuntalaiset, mökkiläiset, tiejuhlavieraat,
Viljakansaaren tiehanke on valmistunut. 16 km uutta pintaa, parempaa pohjaa, enemmän näkyvyyttä. Turvallinen koulutie, kotitie, mökkitie. Elinkeinoelämän verisuoni, joka on jälleen kunnossa.
Viljakansaarentien parantamisen keskeisin tavoite on ollut se, että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä saadaan vahvistettua itäisen Puumalan alueella. Viljakansaarentien vaikutuspiirissä on lukuisia teollisuusyrityksiä, matkailuyrityksiä, kuljetusyrityksiä, henkilöliikennettä harjoittavia yrityksiä sekä kalatalouden yrityksiä. Viljakansaarella on merkittävät metsävarat, jonka vuoksi metsätalouden kuljetusten turvallisuuden takaaminen ja mahdollistaminen on meille olennaisen tärkeää. Metsätalous on Puumalan kunnan suurin toimiala yritysten lukumäärällä mitattuna. Lisäksi kuljetus- ja korjuuketju on merkittävä työllistäjä.
Tien kunto vaikuttaa myös mm. vapaa-aikatoimintaan ja matkailuun. Saarella sijaitsee Kostioniemen golfkenttä. Kesällä 2023 Puumalan ja Sulkavan kunnat puolestaan toteuttivat noin 90 kilomeriä pitkän Sillat ja Lossit -pyöräreitin, joka kulkee Lohilahden kautta Lieviskään ja Partalansaarelle sekä Sulkavan kirkonkylälle. Nyt, kun Viljakansaarentie on jäälleen turvallinen, voimme yhdistää Sillat ja Lossit -reitin Puumalan saaristoreittiin. Näin ollen kunnostustoimet edistävät myös pyörämatkailun kehittymistä.
Hyvä tiejuhlaväki, mennään hetkeksi historiaan.
Viljakansaarentien rakentaminen alkoi syksyllä 1960 ja rakentamispäätös tiehankkeelle saatiin vuotta aiemmin eli 1959. Sitä ennen yhteydet Viljakansaarelle olivat heikot, sillä saarelta mantereelle pääsi kelirikkoaikana vain Virtaniemestä ja Leukoista. 1950-luku oli voimakasta tien edistämisen aikaa. Paikan päällä kävi 50-luvun lopussa jopa presidentti Urho Kekkonen kansanedustaja Antti Rantamaan kanssa. Kansanedustajat tekivät Puumalan tieolosuhteista aloitteita ja karvalakkilähetystöt vierailivat pääkaupungissa.
Viljakansaaren asukkaat tavoittelivat kuntaa rahoittajaksi tiehankkeelle. Veskansan arkea ja juhlaa -kirjan mukaan ”saarelaiset havittelivat kuntaa rahoittajaksi tiehankkeelle, mutta kunnalta saatiin vain päänpudistusta”. Kirjan mukaan ”kunnassa oltiin sitä mieltä, että saarelaisten tasapainoinen elämä saattaa järkkyä, jos sinne pääsee vapaasti kulkemaan ’kaikenlaiset kulkijat ja hampparit’ ja pilaamaan rauhallista saaristolaiselämää.”
Saarelaiset kuitenkin halusivat tien ja alkoivat itse ajamaan hanketta.
Viljakansaaren tien rakentaminen kesti vuoteen 1963, jolloin tielle vedettiin öljysorapäällyste ja pari vuotta tämän jälkeen otettiin käyttöön Leukoin silta. Tiehankkeen lopullisia kokonaiskustannuksia ei ole tiedossani, mutta vuoteen 1961 mennessä tiehankkeeseen oli Puumala-lehden uutisen mukaan käytetty 11 600 000 markkaa, josta kunnan osuus oli 4 008 000 markkaa. Veskansan arkea ja juhlaa -kirjan mukaan kokonaiskustannuksista olisi vastannut kuitenkin 95 prosenttisesti valtio ja loput jäivät Puumalan kunnan osuudeksi.
Hyvä tiejuhlaväki,
Tietä on parannettu toki vuosien varrella, mutta edellisestä isommasta päällystystyöstä on kulunut aikaa jo 27 vuotta. Voimme yhteisesti todeta, että viime keväänä ja jo kauan aikaa ennen sitä, tien elinkaari oli kirjaimellisesti tiensä päässä. Seuraava toimenpide olisi todennäköisesti ollut asfalttipinnan poistaminen, jolloin tie olisi jäänyt sorapinnalle. Suunnitelma ei miellyttänyt. Viljakansaarelaisilta, yrittäjiltä ja muilta tienkäyttäjiltä tuli toistuvasti huolta tien kunnosta, joten aloimme kunnassa selvittää muuta ratkaisua.
Pohjois-Savon ELY-keskus tilasi vuonna 2023 kunnostussuunnitelman, joka osoitti, että tierakenne tarvitsee vahvistamista, tietä tulee kuivattaa, pientareita tulee raivata, päällyste uusia ja epätasaisuus poistaa. Urakalle saatiin selvityksen pohjalta myös hintalappu ja arvio oli, että kunnostustoimet tulisivat maksamaan noin 3,1 miljoonaa euroa. Seuraavaksi neuvottelimme rahoituksesta. Pohjois-Savon ELY-keskus suhtautui kolmikantaiseen rahoitukseen myönteisesti.
Pohjois-Savon ELY-keskus laati yhteistyössä kunnan kanssa rahoitushakemuksen Etelä-Savon ELY-keskukselle, joka puolestaan teki myönteisen rahoituspäätöksen 26.6.2024. Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta kohteeseen saatiin 50 %, kunnan rahoitusosuus oli 16 % ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen rahoitusosuus oli 34 %. Myöhemmin urakkakilpailutuksen jälkeen Pohjois-Savon ELY-keskuksen rahoitusvastuu nousi. Kunta oli sitoutunut päätöksessään siihen, että kunnan osuus arvonlisäverottomana saisi olla enintään 400 000 euroa.
Tässä yhteydessä kiitän lämpimästi Pohjois-Savon ELY-keskuksen yksikönpäällikkö Mirko Juppia ja ylläpitovastaava Kimmo Tiikkaista asian hyvästä ja rakentavasta valmistelusta ja Etelä-Savon ELY-keskuksen yritysasiantuntija Jarkko Rautiota rahoituspäätöksen valmistelusta ja ohjeistuksesta. Kiitos myös Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmälle myönteisestä suhtautumisesta hankkeeseen.
Hyvä juhlaväki, tullaan seuraavaksi tämä vuoden kevääseen.
Tieremontti alkoi toukokuussa 2025 sivuojien kaivamisella ja sivuojarumpujen vaihtamisella. Seuraavana oli vuorossa maakivien poisto, joita olikin 343 kappaletta! Kesäviikkojen aikana urakassa toteutettiin sivuojien louhinnat ja päätierumpujen uusiminen. Vanha asfaltti jyrsittiin ja murskattiin massaksi. Päälle ajettiin mursketta. Pahoittelut vielä asianosaisille puhjenneista renkaista – ne olivat kärsimyksenne arvoisia. Kesän loppupuolella oli päällystys- ja viimeistelytöiden aika.
Puumalan kunnan puolesta iso kiitos Keski-Suomen ELY-keskuksen Petri Teerimäelle, joka toimi tiehankkeen projektipäällikkönä sekä hänen tiimilleen. Kiitos urakoitsija Asfalttikallio Oy:lle tiehankkeen ripeästä ja laadukkaasta edistymisestä sekä tienkäyttäjien hyvästä huomioinnista. Kiitos myös muille yrityksille, jotka urakan eri vaiheissa osallistui tien tekemiseen.
Maa- ja kotitalousseuralle kiitos kahvituksen toteuttamisesta ja Viljakan virkeille juhlakulkueen järjestämisestä!
Hyvät juhlavieraat,
tiellä on merkitystä. Hyvä saavutettavuus mahdollistaa sen, että elinkeinoelämä voi toimia. Hyvät tieolosuhteet nostavat alueen arvoa ja kiinnostavuutta niin kotiseutuna kuin vapaa-ajanviettopaikkana. Jotenkin aistin teistä saarelaisista, että vaikuttaa se myös itsetuntoonkin. Että aluetta arvostetaan. Jaksan uskoa, että Viljakansaaren tiehanke on ollut yksi tärkeimmistä ja kauaskantoisemmista projekteista, joita kunta on osaltaan ollut mahdollistamassa. Kiitos kyläläisille aktiivisuudesta asian edistämisessä vuosien aikana ja luottamushenkilöille yksimielisestä päätöksestä.


















